|
Kävin sunnuntaina Helsingissä Vainikan aitan järjestämässä seminaarissa jossa oli luennoimassa Brian Hampson Queenslandin yliopistolta Australiasta. Kenguruiden maassa on tehty vuodesta 2008 tutkimusta paikallisista villihevosista, Brumbyista ja tutkimuksen olisi tarkoitus jatkua vuoteen 2012 asti.
Tutkimuksen tarkoituksena on parantaa kesyhevosen jalkojen terveyttä. Tämä saavutetaan yksityiskohtaisella tutkimuksella villihevosten jaloista ja vertailemalla niiden muotoa ja toimintaa kesyhevosen jalkoihin.
Ylläoleva on vapaasti suomentamani lainaus nettisivuilta http://www.wildhorseresearch.com/ Homman rahoitus pyörii suurelta osin lahjoitusten varassa, joten aussit ovat tehneet aika kattavat sivut joista löytyy tutkimusmetodeja ja tähän asti kertynyttä dataa ja tuloksia. Sieltä voi käydä lukemassa tarkemmin tutkimuksesta ja katsomassa hienoja kuvia.
Helsingin seminaarissa tuli paljon mielenkiintoista asiaa päivän täydeltä ja Brian Hampson osasi pitää luennosta ylimääräisen tylsyyden poissa australialaisen rennolla otteeella.
Australiassa elää valtava eurooppalaisten 1700-luvulta lähtien mukanaan tuomien villiintyneiden hevosten populaatio. Kokonaismäärä on jopa 1,2 miljoonaa. Niitä elää hyvin erilaisilla alueilla kivikkoisilta vuoristoalueilta kuiviin hiekka-autiomaihin ja kosteisiin alueisiin. Hevosia elää myös paikoin kylmillä ja kosteilla alueilla, joissa lämpötila laskee pakkasen puolelle. Materiaalia laajaan otantaan siis riittää. Kaikki aiemmat villihevosia koskevat tutkimukset ovat perustuneet hyvin suppeaan, yleensä muutaman ja maksimissaan noin sadan (Jaime Jackson, The Natural Horse) hevosen otantaan ja ovat lähinnä amerikkalaista käsialaa, eli koskevat mustangeja. Näistä on saatu käsityksiä siitä miten hevoset elävät ja miltä niiden kaviot näyttävät, mutta Australian ja Uuden Seelannin erilaisissa ympäristöissä saadut tulokset kertovat uutta tarinaa.
Seminaarissa käsiteltiin hevosten kavioiden lisäksi niiden käytöstä, liikkumista ja ravintoa. Asiaa tuli niin paljon, etten voi mitenkään referoida läheskään kaikkea, mutta kerään tähän jotain yhteenvetoa kavio-osuudesta, joka sattuneesta syystä kiinnosti minua eniten:
-
Ei ole olemassa yhtä tiettyä “villihevosen kavion mallia”. Kaviot vaihtelevat runsaasti riippuen ympäristöstä jossa hevonen elää.
-
Brumbyillä esiintyy paljon kaviokuumemuutoksia kavioissa. Rehevillä alueilla liian sokerin aiheuttamana. Kuivilla kallioisilla alueilla taas mekaanisesta rasituksesta johtuvaa, eli jatkuvan tärähtelyn aiheuttamana.
-
Kovilla kallioisilla alueilla olevilla hevosilla on kova, kaunis ja siisti kavio ulospäin, mutta se ei takaa toimivuutta. Näistä kavioista löytyy paljon vakavia muutoksia jotka haittaavat hevosten liikkumista. Edellämainittujen kaviokuumemuutoksien lisäksi suuri ongelma on kaviorustonluutuma. Kova kavio liian vahvalla anturalla ja seinämällä ei toimi hyvänä iskunvaimentimena.
-
Kovilla ja kivisillä alueilla suurin osa hevosista ravatessaan ontuvat jonkin verran
Terveimmät kaviot löytyivät pehmeässä hiekkaisessa ympäristössä eläviltä hevosilta. Kaviot olivat hieman pitkäksi kasvaneita, mutta lohkeilivat pieninä paloina aina lyhyemmiksi, niissä oli hieman flarea (kavion seinämä taipunut alaosastaan ulospäin) ja pieniä halkeamia, mutta ei vakavia ongelmia, kaviokuumemuutoksia, kaviorustoluutumaa tai luissa haurastumia. Anturan ja kavion etuseinämän vahvuus samaa luokkaa kuin kengityillä kesyhevosilla.
-
Kun mentiin taas astetta kosteampaan ja pehmeämpään ympäristöön, löytyi taas kaviokuumetta, ylipitkiä kavioita jotka lohkeilevat niin isoina paloina, että lohjenneet kohdat tulehtuvat, sädemätää jne. Ongelmien lista oli pitkä.
-
Säde ei ota maakontaktia ennen kuin äärimmäisessä kuormituksessa ja kaviota ei missään nimessä tulisi vuolla niin, että kuormitus tulee ainoastaan anturalle ja säteelle. Sarveisseinämän tulee kantaa suurin osa kuormasta
-
Tämä ei kylläkään liity kavioihin: Villihevoset ovat täynnä loisia ja madot lienevätkin australialaisen hevosen ainoat varteenotettavat eläinkunnan viholliset krokotiilin ja ihmisen lisäksi.
-
Tutkimuksen alkaessa oli tutkijoilla tullut paikallisten aboriginaalien kanssa puheeksi ns. “square toe” eli suoraksi kulunut varvas joka oli osalla Brumbyistä ja on aiemmin löydetty mm. mustangeilta ja sen on ajateltu olevan oleellinen seikka hevosen jalkojen terveyden kannalta ja on toiminut mallina mm. Natural Balance -kengän* kehityksessä. “Puskassa” ikänsä eläneet miehet olivat vain todenneet tutkijoille: “Aha, vesilähteellä on krokotiili.” Tutkijat kohottelivat vähän kulmiaan ja asia jäi siihen. Seuraavat pari vuotta tutkijat juoksivat hienon tekniikkansa kanssa hevosten perässä pitkin puskia ja totesivat lopulta, että juomapaikka oli täynnä krokotiilejä, jolloin hevoset jäivät aina parinkymmenen metrin päähän rannasta ja kaivoivat sinne kuopan josta saivat juotua. Hiekkaa kaivaessa varvas kuluu suoraksi..
Seminaarissa tuli esiin yksityiskohtia jotka olivat minulle uutta ja oikein mielenkiintoista asiaa, mutta kokonaisuutena eivät tähänastiset tulokset hämmästyttäneet. Villihevosen kavioita, ravintoa ja elämää ei kannata ihannoida ja pyrkiä kopioimaan. Näistä saadaan hyvää tietoa josta osaa voidaan soveltaa, mutta on mielestäni päivänselvää, että on eri asia selvitä hengissä joissain olosuhteissa kuin pitää yllä optimaalista terveydentilaa kesyhevosella.
Jos nyt kengityksestä puhutaan, niin Brian Hampson sanoi pitävänsä omat hevosensa pääsääntöisesti kengättä ja ilmeisesti suosii sitä ainakin omalla kohdallaan (olisin mielelläni keskustellut hänen omista mielipiteistään lisää), mutta keskustelimme myös kengityksestä ja mm. Lounastauolla keskustelimme millä tavalla tutkimuksen johtaja eli Hampsonin esimies, professori Chris Pollit kengittää hevosen kaviokuumeen akuutissa vaiheessa. Joku myös kysyi kengän rajoittavasta vaikutuksesta kaviomekanismin toimintaan ja jos asia oli vielä jollekin epäselvä, niin nyt Brian Hampsonin sanomana: Oikein laitettu kenkä ei rajoita kaviomekanismia niin, että sillä olisi merkitystä.
Alla viime viikon poseeraus: Usko ja Riina, kummalla on kauniimpi virnistys? Kuvaaja: Laura Calonius

*NB-kenkä on ihan käyttökelpoinen kenkä joihinkin tilanteisiin, krokotiilitarinasta huolimatta :)
|