Kuulumisia viime viikoilta

Ihan lyhyesti kuulumisia tähän väliin. Olin taas etelässä lämmittelemässä joitakin viikkoja sitten ja nyt onkin sitten ollut työ- ja kaikenlaista muuta puuhaa sen verran, että on blogi jäänyt vähän vähille. Täytyy siis vielä hetki odotella “kunnon juttuja” :)

Kävin joitakin viikkoja sitten taas Turkissa. Kirjoittelin aiemmin Turkissa tekemistäni ratsastusreissuista ja piti käyttää taas mahdollisuus hyväksi ja käydä hevosen selässä ja sainkin jälleen ihan käsittämättömän upean 4 tunnin reissun. Harmillisesti onnistuin kuitenkin missaamaan yhden homman jonka olisin halunnut nähdä. Päätin ohjelmastani vasta jo Turkissa ollessani ja kävin ensin joitakin päiviä vaeltamassa jalkaisin vuoristossa ja sovin tallipäivän vasta sen jälkeen. Tallia pitävä Mustafa oli varta vasten minua ajatellen lykännyt hevostensa kengitystä viikolla eteenpäin, mutta nyt kävi niin, että hevoset oli sitten kengitetty juurikin vuorilla ollessani. Harmitti kyllä kun en tiennyt etukäteen kengityshommasta. Olisin mielelläni tavannut sepän ja nähnyt hänet työssään. No, ehkä ensi kerralla sitten.

Kevät on tullut ja työt täällä Suomessa maistuvat taas. Tällä viikolla olen alkanut taas talven jälkeen väsäämään hevosille kenkiä paikan päällä tallilla. Olen innoissani kun hankin jo syksyllä toisen isomman alasimen autooni sitä varten, mutta talven se on saanut olla käyttämättömänä pajan nurkassa ja tällä viikolla sain autoani järjesteltyä sen verran, että sain ko. alasimen kyytiin ja ehdin parille hevoselle laittamaan jo itse tekemäni kengät. On mahtavaa taas huomata kuinka se onnistuu melkein tuosta vaan, suit sait sukkelaan. Kaviot vuoltu, otan mitat jonka perusteella päätän minkä mittaisesta raudasta kengät teen, painan kavion mallin mieleeni ja sitten ulos kenkiä tekemään. Puoli tuntia ja valmiiden kenkien kanssa sisälle talliin ja yhä jaksan hämmästyä, että miten voi olla että saan ne istumaan samoin tein. On vaan tosi kiva katsoa valmista kengitystä kun alla on itse tehdyt kengät.

Ja sitten taas lisää lehtijuttuja. Talvella minua haastateltiin henkilökuvatyylisesti ruotsalaisen kengitystarvikevalmistajan Mustadin lehteen. Jutun punaisena lankana oli valintani muuttaa elämäni ja lähteä kengityssepän uralle aivan toisenlaisesta työstä ja maailmasta. Tosi kivan jutun saivat tehtyä ja lisäkseni myös toisen suomalaisen sepän, Thomas von Troilin kiehtova tarina löytyy Mustad Magazinesta sivuilta 8-9.

Parin viikon päästä on muuten taas Jyväskylässä taontakisat 11.-12.5. Itse en osallistu kaikkiin luokkiin ja muutenkin vetäisen kisat vähän vasemmalla kädellä, koska tähtäimessäni on Ruotsin kisat kesäkuussa. Suomen kisat ovat vain välietappi siihen, mutta Ruotsin kengät ovat minulla nyt siis tällä hetkellä taas harjoittelun alla. Jyväskylän kisoja kannattaa ehdottomasti tulla katsomaan, ne ovat taas Killerin raviradalla ravien yhteydessä ja paikalla on siis meidän seppien lisäksi paljon muutakin menoa ja meininkiä.

seppa

Me ihan oikeasti taotaan tuolla pajalla vaan ja ainoastaan sen takia että se on tosi hauskaa! Olen selvästi ratketa riemusta kun pääsen moukaroimaan rautaa epämääräiselle mutkalle naamakin ihan mustana. Ei vaan, kuva on mun mielestä ihan sairaan hieno, seppä työssään :)